Mistä kaikki alkoi?

 


Kuva: Pixabay



Vapun aattona 2020 muistan olleeni työpäivän jälkeen vähän normaalia väsyneempi mutta ihmekös tuo, kun takana oli työviikko. Lapset lähti isänsä luo Vapuksi. Seuraavana päivänä mies lähti mökille hommiin ja minä jäin kotiin. Nautin hiljaisesta ja rauhallisesta kodista. Mitäpä sitä perheenäiti vapaapäivänä ja vielä Vapunpäivänä muuta tekisi kuin rupeaisi siivoamaan kotia. Kurkku tuntui vähän karhealta, mutta se ei siivoamista haittaisi. Pyyhin pölyjä ja ihmettelin vähän, että miksi minua hengästyttää moinen pölyjen pyyhkiminen. Orastava päänsärkykin ilmoitteli tulostaan. Jatkoin kuitenkin siivoamista. Pyyhin pölyjä ja edelleen hengästytti, oli pakko pitää taukoa ja istua välillä alas. Aloin imuroimaan, mutta melko nopeasti huomasin, että imurointi hengästyttää yhä enemmän. Nyt ei ole kaikki aivan kunnossa. Menin sohvalle lepäämään ja ajattelin, että on joku flunssa tulossa. Hengästyminen vaan kummastutti. Yleensä täytyy olla kovempi flunssa ennenkuin se menee keuhkoputkiin ja alkaa hengästyttämään. Päätin syödä lounasta. Mitäs hittoa?! Ruoka ei oikein maistu miltään. Kyllä siinä suolaa ja muita mausteita piti olla mutta aika valjulta maistui. Mieleen hiipi tieto siitä, että korona voi viedä haju- ja makuaistin. Minullako koronaa? Ei kai. Mistä minä nyt olisin sen muka saanut. Iltaa kohti olo alkoi tulla kipeämmäksi, nosti lämpöäkin. Ajattelin vielä, että jokin flunssa on nyt iskenyt. Menin nukkumaan ajatellen, että kunnon yöunet auttaa.

Seuraavana aamuna olo oli entistä kipeämpi. Olo oli kuin jyrän alle jääneellä. Jokin kunnon tauti oli kyllä nyt iskenyt, vaikka ei varsinaista flunssaa ollutkaan. Kai se on yritettävä päästä koronatestiinkin. Se oli aikaa kun läheskään kaikki ei päässyt koronatesteihin. Minulla on astma, joten sen perusteella pääsin testiin. Muistan että testipaikka oli sairaalan takana sisäpihalla. Sain yksityiskohtaiset ohjeet paikalle saapumiseen ja testitilantessa käyttäytymiseen. Tuli olo, että kyseessä on jokin todella hämärä toimenpide. Menin testiin ja suojapukuun pukeutunut työntekijä oli kopissa odottamassa. Hän työnsi testitikun nenääni ja suoraan sieraimesta ylöspäin. Tuntui, että tikku tunkeutui lähes silmääni. Se tuntui todella epämiellyttävältä. Ja sitten kotiin odottelemaan testin tulosta. 

Tulos oli negatiivinen. Huh, minulla ei siis pitäisi olla koronaa. Olo oli kuitenkin edelleen oudon kipeä. Varasin ajan työterveyslääkärille. Kausiflunssaa vaan. Nyt on kuulemma paljon liikkeellä kausiflunssaa juuri samanlaisilla oireilla mitä minulla on. Eli hengenahdistusta ilman flunssaa, päänsärkyä, lämpöilyä, makuaisti kadoksissa. Hmm..erikoista, että kyseiset oireet voi olla koronan oireita, mutta sitä se ei ole, koska täällä meilläpäin ei kuulemma ole koronaa. Korona on levinnyt maailmalla ja Suomessakin sitä on ollut jo useamman kuukauden mutta täällä meilläpäin on vaan kausiflunssaa samanlaisilla oireilla.

 Tarjottiin myös astman pahenemisvaihetta, koska minullahan on astma. Väitän tuntevani kehoani melko hyvin. Tähän asti minun astma oli ollut ihan hyvässä hoitotasapainossa. Tiedän myös millaista on sairastaa flunssaa astmaatikkona. Yleensä kovemman flunssan iskiessä lisään astmalääkitystä, koska se menee helposti keuhkoihin ja alkaa ahdistamaan henkeä. Nyt ei kuitenkaan ollut flunssaa päällä, joka olisi henkeä ahdistanut. Ainoastaan kurkku oli kipeä. Flunssassa on myös normaalia että makuaisti heikkenee. Tiedän, niinkin on käynyt joskus mutta kun minulla ei ollut nyt mitään kovaa flunssaa, että menisin tukkoon ja se aiheuttaisi hengenahdistusta tai makuaistin heikkenemistä. Hengenahdistus ja makuaistin heikentyminen oli iskenyt ihan yhtäkkiä. Olin vielä toiveikas, että kyllä se siitä muutamassa päivässä menee ohi.















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Long covid- ja me/cfs-potilas terveydenhuollossa, osa 1

Kognitiivinen häröily

Joulu nurkan takana