Sairaan kaunista arkea

  Minulla on ollut henkilökohtainen avustaja lähes 2 vuotta. Tällä viikolla tehtiin työsopimus uuden avustajan kanssa. Entinen avustaja jää pois avustajan työstä ja jäi jo lomille ja uusi avustaja aloitti tällä viikolla. Entinen avustaja on ollut minulla töissä koko ajan, lähes 2 vuotta. Hän on ollut hyvä avustaja ja yhteistyö meillä sujunut hyvin 💖 Siksi olen jännittänyt kovasti sitä, että löydänkö yhtä hyvän uuden avustajan. Tai edes lähes yhtä hyvän.  Avustajan rekrytointi-prosessi oli kuormittavaa minulle. Uuden avustajan etsintä, hakemusten läpikäyminen, muutamien potentiaalisten hakijoiden haastattelu, hakijoiden vertailu ja lopullinen päätös vaati paljon aivotyötä. Päätöksen tekeminen oli vaikeaa, koska etukäteen ei voi olla varma sopiiko valitsemani avustaja varmasti avustajakseni pitkällä tähtäimellä. Täytyi ottaa monia asioita huomioon. Stressasin sitä, teenkö varmasti oikean päätöksen, koska en halua heti rueta uudestaan kuormittavaan rekrytointi-prosessiin. Ensimm...

Kuva: Pixabay  Ajattelin listata tähän asiat, jotka ovat auttaneet minua pääsemään siihen pisteeseen, jossa nyt olen. Sairaudesta huolimatta elämä on tällä hetkellä kuitenkin myös mielekästä. Ehkä joku long covid tai me/cfs-potilas, joka on sairastamisen polun alussa, voi saada tästä itselleen jotain vinkkiä.  ☆ Lapsiperheiden kotipalvelu Meidän perhe sai lapsiperheiden kotipalvelua ennen kuin sain avustajan. Se on sosiaalihuoltolain mukaista palvelua lapsiperheille. Kenellä tahansa lapsiperheellä on oikeus saada kotipalvelua, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista esim. vanhemman sairauden takia. Meillä kotipalvelu auttoi kotitöiden tekemisessä, lähinnä ruoanlaitossa, kauppa-asioinnissa ja siivoilussa, koska en sairauteni takia selvinnyt niistä. Valitettavasti tiedän, että tämän palvelun saamisessa on paikkakuntakohtaisia eroja, mitä ei pitäisi olla. Huolestuttaa myös tulevaisuus ja kaikki suunnitellut leikkaukset, leikataanko tästäkin palvelusta. Tiedän, että...

  Kuva: Pixabay Minulla oli iso kynnys tai sanoisin jopa porras, pyytää apua kotiin. Iso kynnys avun pyytämiselle johtui kai siitä, että omaan perisuomalaisen sisukkuuden ja vääristyneen ajattelun, että jokaisen pitäisi selviytyä itse. Kynnyksen muodostumiseen vaikutti myös se, että olin itse työskennellyt ennen sairastumistani lapsiperhepalveluissa ja tehnyt yhteistyötä myös kotipalvelutyöntekijöiden kanssa. Palveluvastaava jolle minun täytyi soittaa tunsi minut. Aikaisemmin työssäni rohkaisin perheitä avun pyytämiseen ja hakemiseen ja korostin aina, että avun pyytäminen ei koskaan ole heikkoutta, vaan se on vahvuutta tunnistaa ja myöntää tilanne ja halua parantaa sitä. Mutta kun itse tarvitsi apua, niin se ei ollutkaan niin yksinkertaista. Meillä oli ensimmäisen kerran käynyt lapsiperheiden kotipalvelu auttamassa kotitöissä jo vuonna 2021. Silloin he kävivät kahtena päivässä viikossa joka toinen viikko. Siitäkin oli jo tosi iso apu. Se kesti 3kk ja sanottiin että enempää ei voi s...