Sairaan kaunista arkea

  Viimeisen vuoden aikana olen välillä törmännyt vagushermo-termiin. Ei ole kuitenkaan ollut energiaa rueta perehtymään asiaan tarkemmin. Sen olen kuitenkin ymmärtänyt, että esim. long covid-potilaat voisivat jotenkin hyötyä jonkinlaisesta vagushermon aktivoinnista. Fysioterapeuttini teki viime viikolla ensimmäistä kertaa minulle vagushermo käsittelyn. Sai kuulemma aktivoitua minun vagushermoa 😊 Miksi sitä pitäisi aktivoida? Ihmisellä on parasympaattinen ja sympaattinen hermosto. Sympaattinen hermosto kiihdyttää elimistöä ja sen toimintoja ja parasympaattinen rauhoittaa elimistöä. Minulla ja monilla muilla long covid ja/tai me/cfs-potilailla nämä hermostot on epätasapainossa. Sympaattinen hermosto toimii liian aktiivisesti ja parasympaattinen hermosto uinuu. Vagushermoa aktivoimalla myös parasympaattinen hermosto aktivoituu ja se rauhoittaa elimistöä. Ei tällä paranneta tätä sairautta, mutta voi vähän parantaa oloa. Minulla ongelmana on syke, joka beetasalpaajista huolimatta kohoaa he

Kuva: Pixabay Tiedän, että tämä koskettaa monia. Uskon, että on monia long covid- ja/tai me/cfs-potilaita, joilla on lapsia. Ja olipahan sairaus mikä tahansa, niin merkittävästi toimintakykyyn vaikuttavan sairauden kanssa eläminen on vähän erilaista silloin kun on vanhempi ja etenkin jos on pääasiassa yksinhuoltaja tai lapsia käytännössä yksin kasvattava. Vanhemman täytyy olla lapsilleen äiti tai isä myös kroonisesti sairaana, vaikka kuinka olisi väsynyt, huonovointinen tai kivuissa. Tai makaisi sängyssä. Kun sairastuin, lapseni olivat 9- ja 11-vuotiaita. He olivat siis melko pieniä vielä ja tarvitsivat äitiä eri lailla kuin nyt teini-ikäisinä. Ennen sairastumistani ulkoilimme yhdessä paljon, kävimme puistoissa, pelasimme jalkapalloa, pyöräilimme, liikuimme luonnossa, teimme pieniä eväsretkiä. Etenkin 9-vuotias poikani oli hyvin liikunnallinen ja tykkäsi touhuta ulkona yhdessä. Silloin kun äitin seura vielä kiinnosti. Minun sairastumiseni muutti meidän arkea todella paljon. Se muut

Pääsiäinen meni ja huhtikuu tuli. Pääsiäisenä oltiin lasten kanssa mummolassa. Pystyin jopa ajamaan autolla sinne ja takaisin 😊Toki vaati nukkumisen ennen ja jälkeen ajon sekä muutenkin ajopäivinä makoilua muun ajan. Autolla ajaessa, auringonpaisteesta nauttiessa ja tytön kanssa musiikin mukana laulaessa pystyin hetken leikkimään olevani terve ja normaali äiti, joka on lasten kanssa matkalla 💖Kun pääsimme perille, niin samantien nukkumaan ja loppuilta sohvalla makoilua. Siinäpä se mielikuva sitten haihtuikin 😄 Osasin kuitenkin reissun ajan toteuttaa pacingia ja rytmittää aktiivisuutta ja lepoa sen verran, että minulle ei tullut hirmu voimakkaita pemejä. Tietenkin ne sieltä tuli, mutta jopa viikon viiveellä, ei siis heti reissun jälkeen. Voimat ei ole oikein vieläkään palautunut, mutta siihen vaikuttaa varmasti myös yskä, mikä minulla on ollut jo kohta 2 viikkoa. Siksi ei ole tullut tännekään kirjoitettua. Viime viikolla tuli taas yksi vuosi lisääkin. Pemit oli silloin päällä, mutta