Sairauspäiväraha

Onpa mennyt aikaa kun olen viimeksi kirjoittanut tänne. Kesä on hankalaa aikaa, kun haluaa yrittää tehdä jotain ja nauttia kesäisestä säästä ja sitten sen vastapainoksi joutuu makaamaan ja lepäämään pitkänkin ajan, jotta voimat palautuu. 

Minulla oli tässä aiemmin jännät ajat, kun olin hakenut sairauspäivärahaa ja jännitin, myönnetäänkö minulle sitä. Se kun ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys. Olen saanut kerran jo aiemmin sairauspäivärahaa 300 päivää ja nyt minulle tuli uudestaan oikeus siihen, kun olin ollut vuoden työkyvyttömänä työnhakijana. Ja nyt minulle myönnettiin se uudestaan! 🙏 Nyt voin olla taas vuoden rauhassa sillä etuudella, millä minun kuuluukin olla. Eikä tarvitse olla ns. väärällä luukulla, väärällä etuudella. Olen siis todella tyytyväinen 😊

Mutta sitten päästäänkin siihen ristiriitaisuuteen 🤔 Toisaalta olen tyytyväinen ja onnellinen, että minulle myönnettiin etuus, jolle kuulunkin mutta toisaalta tunnen pientä syyllisyyttä siitä, että minulle myönnettiin se. Tai en ehkä syyllisyyttä, mutta minua surettaa kovasti niiden puolesta, ketkä eivät saa sitä koska tiedän, että niin moni jää myös ilman sitä etuutta, jolle oikeasti kuuluisi 😥 Miten voi olla Suomen maassa niin epätasa-arvoinen tilanne, että osalle long covidia sairastavista työkyvyttömistä myönnetään sairauspäiväraha ja osalle taas ei. Vaikka molemmat olisi yksi tai useampikin lääkäri todennut työkyvyttömiksi. Miten tämä on mahdollista Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa? Eikä long covid tosiaankaan ole ainut sairaus, jonka kanssa näin toimitaan.

Yksi iso tekijä on varmasti raha. Yhteiskunnalle on halvempaa se, että muunmuassa long covid-potilaat saavat työmarkkinatukea, kuin että he saisivat heille oikeasti kuuluvia sairausetuuksia. On myös muita sairauksia, joita sairastavilla potilailla on sama tilanne, esim me/cfs on yksi sellaisista. On taloudellisesti kannattavampaa lakaista sairaudet maton alle ja kieltää niiden olemassaolo ja kieltää tosiasia, että ne oikeasti voivat aiheuttaa työkyvyttömyyttä osalle potilaista. Muutenhan niitä sairastaville potilaille pitäisi myöntää sairausetuuksia. Jos tällaiset sairaudet hyväksyttäisiin yhteiskunnallisesti ja myönnettäisiin niitä sairastaville potilaille sairausetuuksia, tulisi se liian kalliiksi yhteiskunnallisesti. Potilasmäärä on iso ja tulisi liian kalliiksi, jos kaikille heille myönnettäisiin sairausetuuksia, joihin he olisivat oikeutettuja. Mutta onko tämä kaikki oikein ja onko se oikeudenmukaista?? 😤

Mitä se kertoo näitä sairauksia sairastaville potilaille? Että ihmisiä ja potilaita arvotetaan meillä eriarvoisiksi. Että meillä Suomessa sallitaan potilaiden eriarvoinen kohtelu. Että se on lähes omaa syytäsi, kun olet sairastunut sairauteen, jota ei pitäisi olla olemassakaan. Eihän sitä ole olemassa..eihän se ole oikea sairaus, koska siihen ei myönnetä edes sairausetuuksia. Me potilaat tiedämme, että tämä todellakin on oikea sairaus. 

Miksi sitten osalle työkyvyttömistä long covid-potilaista myönnetään sairauspäivärahaa ja osalle ei? Siihen olisikin hyvä saada vastaus. En tiedä riippuuko se pelkästään lääkärin kirjoittamasta lausunnosta. Riippuuko se myös päätöksen tekevästä virkailijasta? Vai riippuuko se asuinpaikasta? Olen kuullut sitäkin, että Kelassa ja vakuutusyhtiöissä olisi vain päätetty, että tietyt sairaudet ovat sellaisia, joihin ei myönnetä sairausetuuksia. Long covid ja me/cfs kuuluvat niihin sairauksiin. Mutta millä se perustellaan? Tällä hetkellä vedotaan sairausvakuutuslain perusteella siihen, että kyseisissä sairauksissa ei ole konkreettisia sairauslöydöksiä, jotka näkyisivät tutkimuksissa. Eli Kelan mukaan henkilö ei ole silloin sairas eikä tarvitse sairausetuuksia. Osalta potilaista on tälläisiä konkreettisia sairauslöydöksiäkin löytynyt, kun on osattu tutkia ja lääkäri on suostunut tutkimaan oikeita asioita. Mutta toisaalta..masennus on sairaus, jolla saa sairausetuuksia, vaikka siinäkään ei ole tutkimuksilla löydettäviä konkreettisia sairauslöydöksiä. Onko se tasa-arvoista kohtelua? 

Peruste hylkäävälle päätökselle ei myöskään voi olla se, että long covid on sairaus, johon sairausetuuksia ei myönnetä ollenkaan, koska kuitenkin osalle myönnetään. Osa potilaista jaksaa valittaa päätöksistä ja osalle sairauspäiväraha myönnetään valituksen jälkeen. Mutta edelleenkään ei läheskään kaikille. Vaikka he oikeasti olisivat oikeutettuja siihen. Toivottavasti mahdollisimman moni jaksaa kuitenkin valittaa kielteisistä päätöksistä, jotta asiassa jossain vaiheessa tapahtuisi muutosta. Tämä asia pitäisi saada julkisuuteen ja esille, koska Suomessa on paljon potilaita, jotka kokevat vääryyttä tämän asian takia.