Tietoa sairaudesta

 

Long covid (covid19-virusinfektion jälkitila)

Long covidista puhutaan silloin, kun sairaus on kestänyt vähintään kaksi kuukautta eikä oireille ole löydetty muuta syytä. Long covidin aiheuttajaa ei teidetä, mutta sairauden ympärillä tehdään paljon tutkimuksia ympäri maailmaa. Tutkimusten perusteella tiedetään, että koronavirus aiheuttaa tulehdustilan useissa elimissä ja se aiheuttaa pitkittyneen tulehduksen , kudosvaurion ja immuunipuolustuksen häiriön. Tähän voi liittyä myös veren hyytymisen ja hermoston säätelyn häiriöitä. Yleisimpiä long covidin oireita ovat muunmuassa fatiikki (syvä uupumus ja väsymys, joka ei poistu nukkumalla), autonomisen hermoston oireet, kuumeilu, kognitiiviset oireet, uniongelmat, heikentynyt rasituksensieto (pem-oire), nivel- ja lihaskivut, päänsärky, hengenahdistus ja rytmihäiriöt.

Pem-oireesta kärsivillä long covid-potilailla sairaus muistuttaa hyvin paljon me/cfs-sairautta eli myalgista enkefalomyeliittia. Selkeä rasituksen jälkeinen oireiden ja voinnin huononeminen herättää vahva epäilyn me/cfs-sairaudesta, koska vastaavaa ei esiinny muissa uupumusta ja väsymystä aiheuttavissa sairauksissa. 

Me/cfs (Myalginen enkefalomyeliitti)

Me/cfs on myalginen enkefalomyeliitti, joka on pitkäkestoinen moniin elinjärjestelmiin vaikuttava monia erilaisia oireita aiheuttava pitkäkestoinen sairaus. Se rajoittaa potilaiden elämää merkittävästi. Sen aiheuttajaa, mekanismia tai parantavaa hoitoa ei vielä tunneta. WHO:n ICD-tautiluokituksessa sairaus on luokiteltu neurologisten sairauksien alle, koodilla G93.3. (ICD-10).

Sairauteen kuuluu keskeisimpänä oireena pem-oire (post exertional-malaise), joka tarkoittaa oireiden pahenemista ja voinnin huononemista vähäisenkin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen tai kognitiivisen rasituksen jälkeen. Oireita ja vointia pahentava rasituksen määrä riippuu sairauden vaikeus-asteesta. Joskus siihen riittää hyvin vähäinenkin rasitus. Rasituksesta aiheutuvien pem-oireiden aikana potilaat tuntevat olonsa yleisesti sairaammiksi, ei vain väsyneiksi. Pem-oireet voivat kestää päiviä, viikkoja tai jopa vielä kauemmin, eivätkä ne helpotu normaalilla levolla. Pem-oireita voidaan vähentää määrittelemällä huolellisesti jokaiselle potilaalle henkilökohtaisesti sopiva aktiivisuuden taso, jota kutsutaan henkilökohtaiseksi rasitusikkunaksi.

Sairaus on suhteellisen yleinen, se on kuitenkin huonosti tunnettu ja sitä on tutkittu valitettava vähän. Potilaita on syrjitty ja syyllistetty sairastumisestaan, kuten on tapahtunut monen muunkin potilasryhmän kohdalla, ennenkuin on ymmärretty mistä oireet johtuvat. Tilanne on kuitenkin paranemaan päin ja 2010-luvulta lähtien sairaus on tunnistettu yhä laajemmin tärkeäksi tutkimuksen ja hoidon kohteeksi. Covid 19-pandemia ja siitä aiheutunut long covid on myötävaikuttanut myös me/cfs sairauden tutkimiseen ja tunnettavuuden lisääntymiseen, koska sairaudet muistuttavat tietyiltä osin toisiaan. Sairaudesta ei ole vielä Suomessa Käypä hoito-suositusta, mutta vuonna 2021 suomalainen lääkäriseura Duodecim julkaisi konsensusmenettelyllä Me/cfs-sairauden hoitosuositukset ja hoito-ohjeet.

Sairauden haitta-aste vaihtelee työssäkäyvän henkilön lievästä oire-kuvasta muiden avusta täysin riippuvaisen vuodepotilaan erittäin vaikeaan oirekuvaan. 5-10% sairastavista aikuisista paranee. Sairaus voi alkaa äkisti esim. jonkin infektion seurauksena tai kehittyä ja edetä hitaammin.

Sairauden hoidossa keskeisintä on aktiivisuuden rytmitys (pacing). Tämä tarkoittaa kaikkea aktiivisuutta: fyysisen, kognitiivisen, sosiaalisen ja emotionaalisen aktiivisuuden sekä unen ja levon rytmitystä. Aktiivisuuden rytmitys perustuu rasitusikkuna-teoriaan, jonka mukaan pem-oireita ja liiallista kuormitusta voidaan vähentää ja välttää kun pidetään aktiivisuudesta aiheutuva kuormitus sopivissa rajoissa (”henkilökohtaisessa rasitusikkunassa”

https://suomencovidyhdistys.fi

https://slme.fi/